keskiviikko 10. elokuuta 2016

6kk ikäinen muru

Maanantaina meidän rakkain prinsessa täytti jo puoli vuotta!
Huhhuuii kuinka tää aika vaan menee nopeeta. Just vasta päästiin pikku nyytin kans kotii ja nyt meillä on jo iso tyttö, eikä oo enää mamman pientä vauvaa.
Miten tässä lapsen kasvussa edes ite pysyykää mukana. Varmaa vielä kouluikäsenäkii aattelen et toinen on pikku vauva. Lapsethan on aina äitin vauvoja<3

Ja se on niin ihmeellistä kuinka hirveesti puolessa vuodessa tapahtuu kehitystä siitä vastasyntyneestä onnettomasta pikku ihmisestä, joka vaan makaa paikallaan.
Nyt täälä on yks kodin pikku termiitti joka ryömii hirveetä vauhtia paikasta toisee ja tutkii joka nurkan. Syö ja maistelee kaiken minkä käsiinsä saa.
Seuraa tarkkaavaisena mitä äiti ja isi tekee. Esim. kun teen ruokaa, hänen täytyy olla mukana nuolemassa varpaita, repimässä housunlahkeita ja yrittää availla kaappeja ja jos jääkaappi vähänkin aukeaa, syöksyä pika ryömintää jääkaappia kohti jos sitä pääsis vääntämää.
Varpaitten nuoleminen on niin kivaa puuhaa samaten piuhojen repiminen. Vaikka ne kuinka piilottais ja estäis pääsyn niihin, niin jotenkin kummasti ne pikku kätöset aina löytää jonkun johdonpätkän jota repiä ja syödä.
Hän on nyt ryöminyt reilun kk verran, että tässä ootellaa millon lähetää sitte konttaamaan.
Konttausasentoo on jo menty melkeen siitä asti ku ryömimään opittiin.
Vielä ei ihan kuitenkaa hoksaa kuinka sitte lähteä liikkeelle.
Keikkuu vaan eestaas siinä konttausasennossa.
Sit se vasta on menoa, kun tajuaa kuinka mennä.
Nyt jo saa juosta kokoajan perässä ja seurata mitä touhutaan.

Täälä on myös pikku karhunpentu joka murisee, karjuu, kiljuu ja käkättää kokoajan kun touhuaa.
Hän on kyllä niin tyytyväinen ja hyväntuulinen vauva. Aina hymyilee ja käkättää. Kaikki sanookin, että on niin hymytyttö<3
Paitsi tietenkin, kun on nälkä tai väsy niin silloin kiukuttaa. Ketäpäs meistä ei.




Huomena olis 6 kk neuvola niin tiedetään paljon tyttö kasvanut viime kerrasta.
Viime kerralla pituus oli 65,5 cm ja paino 7220g.
Vaatekoko tällä hetkellä aikalailla 68 cm ja osa 62 ja 74 menee vielä. Riippuu niin paljon vaatteen mallista.

Ja hei jes! Mä oon imettänyt tänne asti.. Vajaan 3 kk ikäsenä alko kitinä ja kauhee taistelu rinnalla ja ajattelin et mun imetys varmasti loppuu siihen. Mut ei, mä oon tänne asti päässy ja jaksanu vaan jatkaa. Ihan täysimetyksellä ei olla menty paria viime kk enää et korviketta oon antanu aina jos ollaan jossain liikkeellä ja yleensä ennen nukkumaan menoa aina korvike jotta syä hyvin vatsan täyteen.
Maidon tulo on muutenkin huomattavasti vähentyny, rinnat ei täyty enään hetkessä.
Imetän enään vain muutaman kerran päivässä ja yöllä.

Kohta loppuu siis mun imetysurakka. Oon kyllä ylpee, että näin pitkälle pääsin. Moni kaveri ja tuttu ei oo pystyny imettää ollenkaa tai maito on loppunu melkeen heti.
Itsellä ei oo ollut sitä ongelmaa. Koen ainakin itse imetyksen niin ihanana asiana ja läheisyytenä omaan lapseen, olis ollut inhottavaa jos ei olis voinut itse.
Ja se on myöskin ilmainen ruoka omalle vauvalle ja aina paras mahdollinen. Ei tarvinu pelata pullojen kanssa öisin, kunhan vaan nostaa toisen rinnalle.

Ollaan pari kk maisteltu jo vähän soseita ja nykyään kuuluu ihan jokapäiväiseen ruokailuun vähintään yksi sose. Nyt kun meillä on toi syöttötuoli niin soseitten syönti on vähän helpompaa hommaa, kun aikasemmin vauvakeinussa.
Toi uus syöttötuoli osottautu ihan suosikiks ja jos joku täälä miettii syöttötuolia voin suositella tota mikä meillä on. Ihan super hyvä! Vaikkei vauva osaa vielä ite istua, ton kanssa ei haittaa kun saa valjailla niin napakasti ja ryhdikkäästi vauvan istumaan.
Yritän vaikkapas huomenna sen kuvailla ja kertoa siitä enemmän.

Maistellaan vähän vaniljanaksuja ekaa kertaa


Semmoisia mietteitä ja juttuja 6 kk kohdalla.




<3A

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti